Ella iältään tomerat 3 vuotta, oli joutunut kinkkiseen paikkaan. Ella oli nimittäin
kovin innostunut pehmolelu sirkuksesta, eikä millään malttanut lopettaa leikkejään. Ei edes silloin kun vatsaa jo pienen pienesti kurni, eikä silloinkaan kun pissahätä ensimmäisen kerran yllätti.

Eräänkin kerran Ellalle tuli niin kiire vessaan ettei hän ehtinyt potalle asti, vaan pissa pääsi vaippaan. Ellaa nolotti ja hän muisti vanhempiensa sanat siitä, etteivät isot tytöt pissi vaippaan. Ella yritti piilottaa vaippansa pyykkikorin taakse, mutta eihän se siellä pysynyt.

Kohta äiti kysyi Ellalta oliko vaippaan sattunut vahinko. Ella myönsi sen ja sanoi että vaipan piilottaminen oli Herra Hupsu Tupsun syy, sillä se halusi aina kadottaa tavaroita. Taikuri kun oli. Sillä kertaa äiti hyväksyi selityksen mutta otti asian myöhemmin esille isän kanssa.

-Ella alkaa olla jo niin iso tyttö, että hänen täytyy pikkuhiljaa päästä vaipoista
pois. Miten me voisimme rohkaista tyttöä käymään potalla ajoissa? Äiti kysyi
isältä. Isä kuunteli mutta ei osannut sanoa mitään ratkaisun saamiseksi. Lopulta
hän ehdotti, että kysytään muilta vanhemmilta neuvoa, sillä varmasti muillakin on ollut samanlaisia ongelmia.

Seuraavana päivänä hoitoon tullessa, Ellan äiti otti asian puheeksi muiden
vanhempien kanssa. Muut nyökyttelivät ja jakoivat omat kokemuksensa asian
tiimoilta. Ilmoille heitettiin hyviä neuvoja ja onnistuneita ratkaisuja. Oli
palkintojärjestelmää, nakuna olemista ja alushousujen käyttöä. Erilaisia ratkaisuja siis. Osaa vanhemmat olivat jo käyttäneet mutta mikään vaihtoehto ei
vaikuttanut paremmalta.

-Miksi ette kokeilisi pottatarroja? Sanoi yhden hoitotytön vanhempi.
-Mitä, mitä ne ovat? En ole koskaan kuullutkaan.
-En minäkään, sanoivat muut.
-Ne ovat oikein varteenotettava vaihtoehto. Niiden ansiosta meidän Ilona ei
malta odottaa että pääsee pissaamaan pottaan.
-Oi kuulostaa hyvältä. Mistä niitä saa?
-Me tilasimme niitä lastentarvikkeita myyvästä Sebwilin verkkokaupasta.
Kannattaa käydä katsomassa. Se on suomalainen verkkokauppa ja heillä on myös noutomyymälä Palvelutalo Lindassa Sipoon Söderkullassa.

Kaikki ympärillä olevat kuuntelivat tarkasti ja osa jo ehti kännykällään katsomaan
tarkempia tietoja.
-Vaikuttaa hyvältä. Tuo yksisarvistarra käy varmasti meidän Alinalle.
-Onko siellä autojen kuvia? Aaro tykkää autoista, kysyi toinen äideistä.
-On täällä useampi erilainen malli, vaikkapa kilpa-auto tai retkiauto. Myös
eläinhahmotarroja löytyy, kuten leppäkerttu, koira tai dinosaurus.
-Täytyypä minunkin käydä katsomassa sitä verkkokauppaa. Oliko sen kaupan
nimi Sebwil? kysyi yksi äideistä.
-Joo, Sebwil. Kaupan nimi tulee omistajien lasten nimistä Sebastian ja William.
-Tämäpä sattui sopivasti. Nyt useampi voi kokeilla pottatarrojen magiaa omien
lastensa kanssa, sanoi Ellan äiti ja vilkutti muille hyvästiksi.

Myöhemmin kotiin tullessaan Ellan äiti syventyi Sebwilin verkkokaupan tarjontaan. Melkein heti pompahtikin esiin pottatarroja.
- Pistetäänpäs tästä nyt ostoskoriin pari kappaletta. Ella pitää eläimistä, joten valitaan mukaan yksisarvistarra sekä leppäkerttu. Katsotaanpas mitä muuta täältä löytyy. On lastenvaatteita, lastentarvikkeita ja leluja. Hmm, katsotaanpas lastentarvikkeista. Täältä löytyy hoitoalustaa, ruokalappuja, harsoja. Niistä Ella on kasvanut jo ulos, mutta tuossahan on myös tähän vuoden aikaan tarpeellinen tuote. Aurinkolasit ja vielä iän mukaan jaoteltu.

Ella kuuluu tuon mukaan ikäluokkaan 2-4 vuotiaat, joten katsotaanpas mitä niistä sanotaan. Ainahan olisi plussaa jos tuotteen suunnittelussa olisi otettu huomioon, että tuote on juuri lapsille suunniteltu. Markettilasit on monesti epämukavat päässä ja huonolaatuiset. Mitenkähän näiden laita on? Äiti mietti kuumeisesti. Ki ET La - aurinkolasit näyttäisivät olevan juurikin pienille lapsille varta vasten suunnitellut ja toimivat aurinkolasit. Laseissa on korkea suojaluokka, joka antaa 100%:n suojan auringon UV-säteilyä vastaan. Muotoiluun on kiinnitetty huomiota ja myös kestävyyteen. Klik, Klik. Otetaanpas nämäkin mukaan tilaukseen.

Kului kaksi päivää kun äidin puhelin pirahti viestin saamisen merkiksi.
-Kappas vain, tilaukseni on jo postissa ja voin hakea sen töiden jälkeen kotiin, äiti sanoi iloisesti yllättyneenä. Tästä tulee kiva yllätys tytölle.

Kotiin tullessaan äiti kertoi Ellalle että hänellä oli tytölle kiva yllätys. Yllätys oli

kuin sirkuksen taikaa jota he voisivat kokeilla wc-käynnin yhteydessä.
-Mikä se semmoinen yllätys oikein on, Ella kysyi epäilevästi.
-Minäpä näytän sinulle Ella. Äiti sanoi. Äiti otti pakkauksesta mustan tarran jonka
hän näytti tytölle ja asetti pottaan.
-Tämä on pottatarra ja se kiinnitetään potan pohjalle. Kas näin. Kun sinä teet pissan pottaan, pohjalta paljastuu jokin hauska kuva. Ella katseli ihmeissään potan pohjalla olevaa kuvaa.
-Eihän tuossa ole mitään kuvaa. Tuohan on musta.
-Ei siinä vielä olekaan, mutta sitten kun käyt tekemässä pissan pottaan, tarraan
siirtyy taikaa ja silloin sinä näet mitä potassa on. Äiti vastasi.
-Jaa, no ei minua vielä pissata. Ella sanoi hieman epäilevästi ja lähti leikkimään.
-Selvä, mutta sitten kun pissattaa niin muistappa taikapotta. Äiti sanoi Ellan
perään.

Pehmolelu sirkus oli vauhdikkaasti käynnissä kun Ella tunsi, että kohta olisi aika
käydä pissalla.
-En minä uskalla, minua pelottaa, Ella sanoi herra Hupsu Tupsulle, joka napitti suurilla ruskeilla silmillään takaisin. Ella muisti äidin sanat potasta jossa olisi yllätys, ja se sai Ellan kiinnostumaan asiasta. Ella piti rakasta kaniaan tiukasti kainalossaan ja hiipi hiljaa vessaan tutkimaan pottaa. Hän kosketti mustaa tarraa mutta mitään ei tapahtunut tarralle eikä potalle.
-Istuppa sinä siihen, hän sanoi herra Hupsu Tupsulle ja niin kani istahti potalle.
-pssssss-pssssss, Ella äänteli pissan ääniä.
-Ei näy mitään, hän sanoi katsoessaan pottaan. Nyt on minun vuoloni kokeilla ja niin Ella istahti pottaan ja antoi pissan tulla. Ella nousi seisomaan ja yllätyksekseen pottaan oli ilmestynyt yksisarvisen kuva.
-Äiti, äiti, tule kattomaan, Ella huusi innoissaan. Minä tein taikoja. Minä
olen oikea taikuli.

Äiti ja isä tulivat viivana katsomaan pottaa ja toden totta, potan pohjalle oli
ilmestynyt yksisarvisen kuva.
-Vau miten hienoa, Ella. Me tiesimme että sinä osaat taikoa. He sanoivat tyytyväisinä.
-Se on hienoin yksisalvinen mitä tielän. Ella sanoi ylpeästi.
Äiti kaatoi pissan pönttöön ja kuva muuttui taas mustaksi.
-Hei, mihin minun yksisalvinen meni, Ella kysyi ihmeissään. Tipahtiko se
pönttöön?
-Se tulee taas näkyville kun käyt pissalla. Tämä on nyt taikapotta. Äiti vastasi
Ellalle.

Taikapotta. Ella mietti. Meillä on ikioma taikapotta ja hänellä ikioma yksisarvinen. Milloinkahan minua taas pissattaisi jotta näkisin sen? Herra Hupsu Tupsukin halusi nähdä sen myös.
-Käydään taas yhdessä kun tulee pissahätä, Ella sanoi kanilleen ja lähti pehmolelu leikkeihinsä.

Siitä päivästä lähtien yksisarvinen ilmestyi aina kuin taikaiskusta pottaan
pissareissuilla. Kaikki olivat varsin tyytyväisiä tähän helppoon ratkaisuun, jonka
johdosta Ella luopui lopuista vaipoista syksyyn mennessä.
Sen pituinen se.

© Yrityspalvelu Balanssi | Kaikki oikeudet pidätetään

Tutustu pottatarroihin: https://sebwil.fi/collections/many-months/products/wee-friend-pottatarrat

Tutustu Ki ET La.n aurinkolaseihin: https://sebwil.fi/collections/ki-et-la